Jäljet - Elämän lähde

(säv. Tommi Kalenius, san. Tommi Kalenius, Jari Kekäle)

Niinkuin kaipaus jolta rauhaa ei vain saa
ja jota ei voi vaientaa
niinkuin polte jota sammumaan ei saa
sä mua kutsut uudestaan

Vaikka tieni kulkisikin hämärään
ja vaikka jäljet häviää
sinä seuraat vaikka kaikkein pimeimpään
kun sinä etsit eksyvää

Ei oo suurempaa rakkautta
kun sun omanas olla saan
elämän lähde ainoa

Vaikka pauhaa meren aallot meitä päin
sinuun luotan kuitenkin
pelko valtaa yhä joskus vieläkin
sinuun turvaan kuitenkin

Nyt miksi pelkooni jäisin
ja miksi murehtisin
sun luotasi elämän löysin
en muualta rauhaa saa