skip to Main Content

TULEVAT KEIKAT

 

08.02.2018 Espoo,  Laaksolahden kappeli
25.02.2018 Helsinki, Agricolan kirkko, Tuomasmessu
01.03.2018 Kuopio, Tuomiokirkko
03.03.2018 Rovaniemi, kirkko
04.03.2018 Pyhätunturi, Revontulikappeli
06.03.2018 Äkäslompolo, Pyhän Laurin kappeli
09.03.2018 Kolari, kirkko
10.03.2018 Pyhätunturi, Ravintola Huttuhippu
11.03.2018 Äänekoski, kirkko
23.03.2018 Lapua, Nuorisotalo
14.04.2018 Tampere, Tampere-talo
15.04.2018 Pirkkala, Pirkkalan kirkko
22.04.2018 Ylöjärvi, Ylöjärven kirkko
24.04.2018 Rovaniemi, kirkko
25.04.2018 Oulu, Oulujoen kirkko
17.05.2018 Joensuu, kirkko
18.05.2018 Lahti, Ristinkirkko
25.05.2018 Espoo, Tuomiokirkko
26.06.2018 Konnevesi
27.06.2018 Merikarvia, Galleria Vanha Savu
06.07.2018 Oulu, Tuba
07.07.2018 Hailuoto, kirkko
08.07.2018 Himanka, kirkko
20.07.2018 Pori, Kirkkopuistossa Soi
28.08.2018 Porvoo, Tuomiokirkko

1 hour ago

Tommi Kalenius

23.9. Ongwediva, Namibia

Reissumme alkaa olla loppusuoralla.
Sakarin ja Päivin kanssa menemme aamuvarhaisella vielä Gloria Day-kirkkoon jossa esiinnymme.
Jälleen täpötäysi kirkko, valkoihoisia ainoastaan me neljä. Juhlallinen olo, ihmisillä ykköset päällä ja tunnelma kaikin puolin arvokas ja hyväksyvä.

Meille tuttu pastori Juneus ottaa meidät vastaan toimistossaan. Käymme pikaisen taktiikkapalaverin ja saamme luvan esittää kaksi laulua. Näillä hyökätään!
Carole Kingin ”Way over Yonder” ja vanha old-time gospel ”I’ll fly away”, Sakarin kanssa komeasti kolmeäänisenö.
Yleisö vähän jo riehaantuu, kuulostaa hienolta kun afrikkalaishuudahduksia kaikuu kirkon tiloissa sieltä täältä. Kännykkäkamerat vilkkuvat Ambomaan aamussa. Olemmeko nyt huipulla? Sitä on turha miettiä näin varhain, hyvä kun silmät ovat auki. Parempi ajatella, että kunhan tästä jotenkuten selvitään.
Ja selvitäänhän me.
Olemme jo voiton puolella, kunnes Juneus ilmoittaa, että vielä halutaan kaksi biisiä lisää. Nyt on tosi kyseessä. Odottelemme vuoroamme pitkään ja viimein pääsemme pelipaikalle takaisin. Cohenin Hallelujah ja old time klassikko ”in the sweet by and by”. Molemmat tuttuja täkäläisille. Nyt olemme kyllä huipulla! Siltä ainakin tuntuu.

Koska tilaisuus jatkuu jatkumistaan, etsiydymme kirkon taka-ovelle poistuaksemme vähin äänin paikalta. Tämä ei käy kuitenkaan ihan helposti, sillä kirkon kalteri-ovi on lukittu sisäpuolelta. Tarvitsemme Juneuksen apua. Onneksi myös hänellä sattumalta tulee hätähätä, kohtaamme kirkon ”bäkkärillä” ja ystävällisesti hän päästää meidät ulos.

Suuntaamme Mango Guest Houseen, jossa olemme majoittuneet ja pakkaamme. Pian lähtee lento kohti Windhoekia. Matkamme pohjoiseen on ollut unohtumaton ja rikas. Olemme kohdanneet upeita ihmisiä ja saaneet kosketuksen autenttiseen Namibiaan. Tämä osa maasta on säilyttänyt omaa identiteettiään, varmasti pitkälti Martti Rautasen ja häntä seuranneiden ansiosta. Eteläinen Namibia näyttää toisenlaiselta kolonialismista seuranneiden vaikutusten vuoksi.

Pohjoisen matkalla muuten kohtasimme myös melko iäkkään, lähes hampaattoman naisen, joka halusi tulla kertomaan kuinka tärkeä rooli Rautasella heidän maassaan on.
”Because of him we now have alphabets!”

Kotimatkamme alkaa lähestyä ja lentokentällä sanomme haikeat moikat ja lämpimät kiitokset meidän aivan uskomattoman ihanille housteillemme, Sakarille ja Päiville.
Suvereeni oshiwambon kielitaito oli vertaansa vailla, kuten myös maan historian tuntemus. Ylpeinä seurasimme joka kerta, kuinka mustan väestön hämmästys oli suuri, kun Sakari puhui paikallisten omaa kieltä.
Kiitos teille, ystävät! Ikävä tulee.

Iltalento saapuu Windhoekiin ja käymme vielä viihtyisässä Joe’s barissa, jossa lautaselle laitellaan seepraa, antilooppia, springbokia ja kudua.

N&T
... See MoreSee Less

View on Facebook

2 days ago

Tommi Kalenius

22.9. Ongwediva-Onesi, Namibia

Lähdemme klo.11 hotellilta kohti Onesissa järjestettävää musiikkitapahtumaa, tarkemmin sanottuna kuorofestivaalia. Olemme saaneet kutsun sinne esiintymään. Vielä lähtiessämme emme tiedä tarkkaa esiintymisaikaamme. Afrikkalaisten ohjelmasuunnitelu ei ole ihan yhtä kellontarkkaa kuin mihin olemme tottuneet.

Matkan varrella menemme katsomaan noin 750 vuotta vanhaa jykevää apinanleipäpuuta. Se onkin melkoinen ilmestys. Puun keskellä on oviaukon kokoinen kolo, josta pääsee puun sisälle. Siellä on aikojen saatossa toiminut mm. Postitoimisto, vankila, baari ja kokouspaikka.
Apinanleipäpuita täällä on kyllä muuallakin, mutta tämä on harvinaislaatuinen. Ympärysmitta on 25 metriä ja läpimitta 8 metriä. Vuosirenkaita ei puusta löydy, mutta amerikkalaistutkijat ovat selvittäneet puun iän poraustekniikalla.

Parin tunnin matkan tehtyämme olemme Onesissa ja menemme kuuntelemaan eri puolilta tulleita kuoroja. He kilpailevat keskenään ja jokainen kuoro on valmistellut oman esityksensä Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan -sävelmästä. Kuulostaa mukavalta, tosin seitsemän kertaa putkeen kuunneltuna alkaisi jo laulun vaihto olla paikallaan.

Esiinnymme ja lähdemme paluumatkalle, joka sujuukin jouluisissa tunnelmissa. Kuuntelemme juuri masteroitua Ninnin tulevaa joululevyä automatkallamme ja katselemme Namibialaista hämärtyvää iltaa.

N&T

@ Onesi, Omusati, Namibia
... See MoreSee Less

View on Facebook

3 days ago

Tommi Kalenius

Kakuya Kembale
kitaristi/laulaja/trubaduuri
Oshiwambo lauluperinteen harvoja elossa olevia taitajia.
... See MoreSee Less

View on Facebook

3 days ago

Tommi Kalenius

21.9. Ondangwa, Namibia

Olemme parhaillaan Namibian pohjoisosassa, Ondangwassa. Useimmat turistit eivöt tänne eksy, vaan kääntyvät viimeistään Etoshan luonnonpuiston jälkeen takaisin kohti Windhoekia.

150 vuotta sitten näille seuduille saapui ensimmäiset valkoihoiset valtavilla härkävankkureilla, joiden vetämiseen tarvittiin ainakin 12 härkää. Mustan väestön ihmetys mahtoi olla suuri, kun eivät olleet koskaan edes nähneet valkoihoista ihmistä. Ensimmäisten saapujien joukossa oli suomalainen Martti Rautanen.
Hänestä tuli täällä opetus- ja kasvatustyön pioneeri ja lähetystyöntekijä, joka käänsi paikalliselle kielelle mm. raamatun ja virsikirjan. Hän arvosti suuresti ambomaalaisten omaa kulttuuria ja työllään loi yhteyden paikallisen väen kanssa. Paikalliset ihmiset antoivat Martti Rautaselle nimen ”Nakambale” (sitä joka pitää hattua). Suomessa Martti Rautanen vihittiin vähän ennen kuolemaansa teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.

Vierailimme tänään Nakambale -museossa, jossa tätä vaikuttavaa historiaa on esillä. Museon pihamaalla, puun varjossa istuskelee joukko paikallisia naisia - sekä yksi alueen tunnetuimpia kitaristi-laulajia, Kakuya Kembale.
Saamme viettää hetken kuunnellen Kakuyan musiikkia. Hän soittaa avovireessä olevaa akustista kitaraa, jossa on ainoastaan 5kieltä. Kysyttäessä, että missäs kuudes kieli (ala-e) on, hän vastaa, että ei tarvinnut sitä ja päätti irroittaa sen. Kätevää!

Meno yltyy ja pian olemme mekin tanssimassa valkoisella hiekalla yhdessä näiden mainioiden ihmisten kanssa.

Illaksi suuntaamme keikalle paikalliseen ravintolaan, Small Parkiin. Stage on avoimen taivaan alla ja tunnelma mystinen illan hämärässä. Kaiuttimista kuuluu hyvää Namibialaista musiikkia. Kyseessä on hieno lauluntekijä, Oliver Mtukudzi, joka on täällä hyvin pidetty.

Keikan jälkeen toteamme olevamme taas kokemusta rikkaampia. Olemme soittaneet afrikan tumman taivaan alla, keskellä meille tuntematonta, paikalliselle yleisölle laulujamme. Eikä meitä edes buuattu pois!
Meidän jälkeen esiintyy vielä paikallinen bändi. Kuuntelemme pari kappaletta, moikkaamme tutut ja hyvillä mielin jatkamme matkaa.

N&T @ Ondangwa
... See MoreSee Less

View on Facebook

4 days ago

Tommi Kalenius

20.9. Ongwediva

Leppoisa aamu, ei kiirettä.
Mukava nukkua vähän pitempään.

Kävimme tervehtimässä paikallisen kirkon, Gloria Day:n pastoria Juneusta. Mainio hahmo. Niin montaa innostunutta ”Ee”- kommenttia eri painoituksilla (välillä ponteva Eh-hee ja välillä oivaltava AH-HAA). Saimme tästä iloiset tunnelmat päivään.

Kirkkotapaamisen jälkeen saimme kutsun Löytyille, jossa kuulimme Sakarin kirjoittamia lauluja. Erittäin koskettavia ja kauniita.
(Tommi kerää aineistoa uutta NSV -laulukirjaa eli siis ”punaista laulukirjaa” varten. Hän mainitsi asiasta Sakarille)

Sakarin ja Päivin koti on viehättävä, sekoitus Afrikkaa ja Skandinaavista tyyliä.

Kävimme syömässä lounaat paikallisessa pikaruokaravintolassa. Hienosti pelitti! Tulisen ruoan ystävänä Tommi kokeili kestävyyttään kanavartaalla, jonka mausteisuus oli luokkaa ”supaperi”. Ei lähtenyt taju, mutta mukavat potkut siitä sai.

Pieni lepohetki ja sitten soundcheck illan kirkkokonserttia varten.
Konsertti oli oikein onnistunut. Väki tuntui pitävän kovasti musiikistamme, yleisössä oli laajasti eri ikäluokkia nuorista vanhoihin. Konsertin päätyttyä Ninnin viulu herätti jälleen kovasti kiinnostusta. Moni kuuli sitä ensi kertaa elämässään ja kyseli ihmeissään, että mikäs soitin tämä on.

N&T

@ Ongwediva
... See MoreSee Less

View on Facebook
Back To Top